Vaatteet tekevät pienen miehen

Tässä päivityksessä hieman vaatteista.

Itse ostan vaatteeni aika pitkälti h&m:ltä. Seppälästä löydän joskus kivoja, mutta kappahl ja lindex eivät ole minun tyylisiä. Only, Ginatricot, Moda yms muotikaupat on semmosia, et voin suoraan kävellä ohi, niistä ei löydy ensimmäistäkään vaatetta minkä pukisin päälleni. Tyylini on siis aika tavallinen. Lempivaatteitani ovat farkut ja tavalliset pitkähihaiset paidat, tykkään tunikoista ja mekoista, sekä jumpsuiteista.

Nanskun vaatteet tulevat monelta eri suunnalta. Merkeistä en niin välitä, tärkeintä on,  että vaatteet ovat siistit, nukattomat, sopivat yhteen ja tietenkin ovat mukavat nanskun päällä. Toki tiedän, että Tutan vaatteet ovat laadukkaampia kuin Vendi Babyn. Tokmannilta tarttuu lähes joka kerta kun siellä käy, joku vaatekappale mukaan. Ne ovat Vendi Babyn tai Tuttan. H&M:llä on ihania lastenvaatteita, ja joka kerta siellä käydessäni mukaan tarttuu kassillinen vaatteita nappulalle. Onneksi meillä täällä Ugissa ei ole h&m:ää :)
Baby by Lindex:llä on kivoja vaatteita, Newbie-mallistokin on kiva. Niitä harvemmin kuitenkaan ostan.
Baby Boomilla on kivan näköisiä vaatteita!
Aarikan Allu-ankkaan olen aivan ihastunut, ei vaan aavistustakaan mistä niitä vaatteita löytäisin...?

Vendi Baby:n body ja Aarikan housut, sukat h&m

 

Ciraf:n välikausipuku

Tänään kävimme nanskun serkkupoikien 1v ja 2v-synttäreillä. Aamulla oli vauvauinti, mutta lähdettiin kesken pois kun tuli väsykiukku, normaalisti ipana herää 10-11 aikaan, ja näinä aamuina joudun kiskomaan hänet pystyyn ennen klo 8. Nyt vielä mummille saunomaan, ja sitten onkin aika iltatoimille ja yöunille ♥

Pusupoika :)

Tavaranpaljoutta

Plääääh, miten mä en muista ikinä kirjottaa mitään?

Nyt ajattelin kirjoitella kaiken arkipäiväisen lisäksi Nanskun tavaroista :)

 Hoitopöytä: Se ei pahemmin ole käytössä enää, pikkuherran opittua kääntymään. Pukeminen ja vaipanvaihto muutenkin on haastavaa kun koko ajan kieritään ja potkitaan :)

Aluksi tämä oli hyvä (kun siinä vielä pysyttiin), juuri sopivan korkuinen ja kompaktin kokoinen :)
Kaksi isoa laatikkoa ovat plussaa, niihin saa vaatteet!

Kaikki hoitotarvikkeet ja osa vaatteista ovat hoitopöydällä, missä sitten vaipan vaihdankin niin täältä käyn vain hakemassa.

 Sekaiset hoitopöydän laatikot. 

Ylälaatikosta löytyy bodyt ja suurin osa housuista. Kaikki ovat koko- järjestyksessä, jonka vain minä voin ymmärtää :)

Alalaatikossa on yöpuvut ja jumpsuitit, sekä vähemmällä käytöllä olevat housut, sekä farkut, neuleen yms.

Sinkkivoidetta, talkkia, öljyjä, perusvoidetta ja kylpyvaahto. Whaaat, ei aavistustakaan miksi hoitopöydältä löytyy joku pesuaine :D

Hoitopöydän alatasolta löytyy puhdistuspyyhkeitä, vaippoja, täysi vaippapaketti, pikkupyyhkeitä, vanupuikkoja ja näköjään kuolalappu :)

Hoitopöydän vieressä on pieni lipasto, jossa säilytetään sukkia, sukkahousuja ja puhdistuspyyhkeitä. Aina sekaisin ja täynnä.

Sitten päästään väreihin. Kaikki ystävät tietävät mikä on lempivärini, eikä se tämän jälkeen jää epäselväksi kenellekkään.


Vaunut, hoitolaukku ja turvakaukalo (joka ei päässyt kuvaan) by Kurtis,
sitteri 2ME-merkkinen :)

Hoitolaukusta löytyy:
(Vaippojen lisäksi) 
-Puhdistuspyyhkeitä
-Korvikepurkki (ja tuttipullo)
-Hoitoalusta
-Harso
-Roskapussirulla
-Valtava läjä vaatteita!

Ja tietenkin tutti :)

 Lisäksi miljoona lelua ja muuta tosi tarpeellista 4,5kk vanhalle vauvalle ;)

Dansku heräsi 10:30, siihen mennessä mä olin juonu pannullisen kahvia, käynyt suihkussa, tehnyt makaroonilaatikon, siivonnut olohuoneen ja järjestänyt hoitopöydän laatikot :)

Jos ilma tosta kirkastuu niin lähdetään ulkoilemaan :) <3

Äidin oma aika ja ikävä

Olen saanut paljon palautetta siitä, että kun minulta kysytään, että mitä minulle kuuluu, niin vastaan suunnilleen näin: "Hyväähän mulle, nansku oppi kääntymään selältä mahalleen...." eli en kerro omia kuulumisia, vaan lapseni. No, lapseni kuulumiset ovat minun kuulumisia, hän on minulle tärkeintä. Jos lähden ystävien kanssa viettämään iltaa, ja mainitsen jotain lapsestani, niin sanotaan, että "Nyt rentoudut etkä mieti vauvaa", tai "ei nyt puhuta vauvoista kun on 'joku-muukin' mukana". No mitä ihmettä, he saavat kertoa elämästään kyllä, mutta miksen minä saa?!

Ymmärrän, että lapsettomia ei kiinnosta, että milloin minun vauva on oppinut mitäkin, ja koitan olla niistä puhumatta tietyssä seurassa. Mutta todelliset ystäväni eivät kiellä minua puhumasta siitä mikä minulle on tärkeintä.

Omaa aikaa olen saanut enemmän kuin tarpeeksi. Kaksi viikkoa sitten olin laivalla teatteriystävieni kanssa. Se oli äärettömän hauska reissu, nautin todella. Hyttikaverini oli mahtava, hän on uusi meidän teatterissa enkä tuntenut entuudestaan, meillä oli tosi hauskaa! Oli ihana tuntea kuuluvansa joukkoon, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi toisten samankaltaisten seurassa. Ei muita samankaltaisia ole kuin teatteriporukka, se yhteenkuuluvuus. Vaikka ikävöin kotiin miehen ja nanskun luokse, minulla oli kivaa. Ja aamulla tuli hymykuva puhelimeen ja viesti "Huomenta äiti, mä nukuin tosi hyvät unet ja heräsin vasta äsken!".

Olen saanut käydä yksin parturissa, teatterissa, shoppailemassa, kauppareissulla, ystävien kanssa ulkona, laivalla... Ja valehtelematta aivan jokaisella näistä mainituista minulta on kysytty, että mitä nanskulle kuuluu. Kaikilla kysyjillä on itsellään lapsia. He ymmärtävät. He ymmärtävät, että sitä pientä ihmistä voi kaivata jo kauppareissun aikana.

Kuka ei tämmöistä sottapyttyä kaipaisi? ♥

Eräs ystäväni varasi minut viime torstaille jo hyvissä ajoin. Hän vei minut syömään, jutusteltiin, muisteltiin lapsuutta, ajeltiin ja mentiin keilaamaan toisen ala-asteaikaisen ystävän kanssa. Ja mulla oli kivaa! Heillä ei ole lapsia, mutta kumpikaan ei ihmetellyt jos mainitsin jotain nanskusta.

Omaa aikaa omistan myös iltaisin. To-la mies on klo 20 eteenpäin töissä. Nansku nukahtaa klo 22 aikoihin ja minä saan katsoa telkkaria, olla facebookissa, tehdä mitä haluan. Tämän illan ohjelmana on ollut blogien lukeminen ja itkeminen, olen löytänyt muutaman tosi surullisen blogin ja olen varmaan itsetuhoinen kun haluan lukea niitä ja itkeä. Katsoin myös Valheen Vangit, ja se eka jakso oli aika hurja.

Jos jollakin on mielessä aiheita joista voisin kirjoittaa, niin pliis ehdottakaa! :)

Hihih ♥

Teatteri on yhteistyötä parhaimmillaan

Kerrankin postaus, joka ei liity vauvoihin! :D

"Minä olen vielä pikkuinen

ja siksi tahtoisin

oppia tän maailman

paljon paremmin.

Ja kun mä sitten joskus

olen aikuinen,

niin toivon että oppimasta

koskaan lakkaa en."

Olen ennenkin kirjoittanut läheisestä suhteestani teatteriin. Olen ollut mukana teatterissa kohta 6 vuotta. Siihen aikaan on mahtunut näyttelemistä, kuiskaamista, väliaikakahvituksia, ääni- ja valotekniikkaa, kampaus- ja meikkausjuttuja ja puvustamista. Sekä paljon ihania ihmisiä!

Teatterilla tuntee oikeasti kuuluvansa joukkoon. Kaikki ovat omalla hyvällä tavallaan kieroutuneen huumorintajun omaavia, ja ymmärtävät toisiaan. Siellä voi puhua mistä vain, olla juuri oma itsensä ja tuntea itsensä hyväksytyksi. Aina on hauskaa, vaikka on tiettyä hermoilua ensi-iltojen lähestyessä tai repliikkien unohtuessa, mutta ne unohtuvat nopeasti.

Olen ollut pari vuotta pois teatterista, mutta silti sanon aina kuuluvani joukkoon. Niin on tuntunut. Eikä ole tarkoitukseni lopettaa. Lauantaina olimme katsomassa Pokka Pitää - ensi-illan. Ensimmäistä kertaa tuli sellainen olo, että olen ollut liian kauan pois. Korjaankin asian 8.2. lähden laivalle teatteriporukassa ja aion jäädä taas enemmän kiinni teatteriin! Toivon, että kun nansku on isompi, hän innostuisi myös teatterista.

Pokka Pitää itsessään oli mielestäni hyvä. Tunnen kaikki näyttelijät, niin saatan katsoa hieman puolueellisesti ja se tekee katsomisesta kivempaa. Pääroolin näyttelijä oli loistava, ja hän on ollut loistava kaikissa rooleissaan joita olen nähnyt. Jos ei ole kyseistä sarjaa katsonut, niin katsoja ei todellakaan ymmärrä tätä näytelmää, suosittelen siis katsomaan muutaman jakson jos aikoo suunnata katsomaan kyseistä näytelmää.

Marraskuussa olimme katsomassa Saiturin Joulua. Se oli myös vaikuttava elämys, mukana oli paljon ihmisiä keitä en ennen lavalla muista nähneeni. Ensikertalaisiakin oli, ja tämä oli hyvä näytelmä aloittaa teatteriharrastus. Jos näytelmä taltioidaan, näkee itse omat virheensä ja kiinnittää jatkossa huomiota, esimerkiksi käsien heilutteli, sanojen ihmeellinen painotus, roolin pudottaminen ennen kuin on kulisseissa... Itse olen nähnyt näytelmiä joissa olen mukana, ja olen kyllä huomannut parannettavaa, kuten pään liikkeet, silmien pyörittely ja "mitä tekisin näillä käsillä".
Mutta meillähän on harraste teatteri, eikä täällä ole ammattilaisia muut kuin ohjaajat ;)

Joulukuussa näkemäni Romeo ja Julia (Turun kaupunginteatterissa) oli ehkä elämäni tähänastisista näytelmistä paras. Se on aina ollut lempinäytelmäni, ja tämä versio oli musiikkinäytelmä. Vau, sanon minä, enkä muuta voi sanoa. Koreografiat olivat upeita, ja roolitukset loistavia. Harmittaa, että olimme katsomassa viimeistä näytöstä, olisin ehdottomasti halunnut nähdä uudestaankin. Lauluvalinnat hieman hämmästyttivät, mutta kuitenkin sopivat esitykseen :)

Ja tämä kaikki teatteriin liittyvä siis tuli mieleeni katsottuani parin vuoden takaisen Ruma Ankanpoikanen-näytelmän dvd:ltä, jossa itse olin ruma ankanpoikanen.. :) Isoin juttu missä olen ollut mukana oli Myrskyluodon Maija, se on myös dvd:llä ja ainakaan äitini ei ikinä kyllästy siihen :D

Kuin ensimmäistä päivää-lavastusta :)

Sataa lunta hiljalleen, on valkoinen jo maa...

...Tyttö kulkee mietteineen ja häntä paleltaa. Lämpimikseen lumeen hän tekee enkelin, se poistaa huolet, ikävän, siks tekee toisenkin ♥

Tänne on vihdoinkin tullut talvi! Ja samalla hetkellä kun se tuli, tajusin muutaman syyn miksen halunnutkaan talvea. Nanskun päikkärit menee ihan miten sattuu kun on tottunut nukkumaan parvekkeella pitkät päikkärit, muutamana päivänä on ollut niin kylmää että ollaan kiljuttu sisällä aivan väsyneenä mutta sängyssä ei suostuta nukkumaan. Illat on helpottanut kyllä, ja nukkumaanmenoaika onkin klo 22 :)

Daniel täytti perjantaina 3kk. Torstaina neuvolassa paino oli 6625g ja pituus 62cm. Kolmessa kuukaudessa siis kasvanut 10cm, ja painoa tullut 2585g :) Sai kovin kehuja, kun on niin iloinen ja jäntevä, seurasi lelua katseella (kuten kuuluukin), slaagin sai neuvolatädin kylmistä käsistä ja tietysti ne piikit oli murheen paikka, tätä ei antanut anteeksi vielä, vaikka itku loppui niin höpötti kiukkuisella äänellä hyvin tomerasti tädille :D Saatiin myös lupa aloittaa soseiden maistelu, vaikka ehkä nansku ihan vahingossa oli jo pari kertaa maistanut ;) Tein itse bataattisosetta ja porkkanasosetta, muutama päivä syötiin bataattia ja kahtena päivänä saanut mukana porkkanaa. Pakastin soseet jääpalamuoteissa, niin on helppo laittaa uutta makua mukaan.

Ja hän tykkää niin kovin, oikein harmittaa kun ei voi antaa enempää kun toinen odottavasti avaa suutaan, hymyilee ja on koko pienen vartalonsa voimin innoissaan uudesta jutusta.

Velour-yöpuku h&m

Mutta toisiin asioihin, parisuhteeseen. Ehdotin S:lle, että jos sovittaisiin joka kuukaudelle tänä vuonna jotain yhteistä tekemistä, jonka aikana nansku on hoidossa. Se voisi olla vaikka elokuvissa käynti, ulkona syöminen, koti-ilta, mitä tahansa, kunhan se hetki olisi vain meille ja voitaisiin puhua keskenämme (jostain muusta kuin maidosta, bataatista ja kakasta). En ole saanut vielä myöntävää vastausta tähän, mutta kävimme katsomassa Ainoat Oikeat, joka oli molempien mielestä loistava suomalainen elokuva! Vaikka hieman kriittisesti odotamme suomalaisia elokuvia, niin tästä tykkäsimme.

S:llä oli loma toisesta työpaikasta, ja hän teki vain toisessa aamuvuoroja. Oli aivan mahtavaa, meitä oli täällä kotona iltaisin kaksi aikuista! Jos nukuttamisessa oli ongelmia, vuoroteltiin, ja minä sain joskus lukea lehteä ja S hoiti D:n. Kun ipana nukkui, meillä oli yhteistä aikaa. Muutamana aamuna sain myös nukkua pitkään, mutta tällöin kyllä oli nanskukin nukkumassa :D Yhden illan vietin Raumalla ystäväni luona, ja sain tutustua uusiin ihmisiin ja käytiin ravintolassa. Seuraavana päivänä kun tulin kotiin, niin sain ensimmäisenä nanskulta hymyn joka saisi koko maailman polvilleen. Tämän voimalla jaksaa taas huonoinakin päivinä ♥ Ja jos nyt tuntuu siltä, että aina vaan "vauva vauva vauva"-kirjoituksia, niin minähän kirjoitan siitä mikä mulle on tärkeintä ♥

Seppälä-poika :) Sukkahousuja myöden vaatteet seppälästä!

Tuossa kuosissa Nansku lähti ekoille treffeilleen! Mentiin katsomaan ystäväni 8 päivän ikäistä prinsessaa, ja voi hellantuuteli ku hän ol piän!! Ihan höyhenenkevyt (kun kantanut tätä jötikkää ♥) ja niin pikkuinen, oliko tämä minunkin pienenpieni vauva joskus NOIN pieni? Kai se on ollut, mutta aika menee niin nopeasti...





Tänään alkoi Kasvu Vanhemmuuteen-ryhmä, jossa tavataan muita äitejä ja vauvoja. Mun mielestä oli tosi kivaa, mun lisäksi oli vain kolme paikalla pakkasten vuoksi, mutta kaikki tosi mukavia ja jäi hyvä fiilis.

Ensi viikon lauantaina alkaisi vauvauinti, odottelen niin fiiliksissä!! :)

Enää ei ole ollut niin yksinäinen olo, kun S ei ole ihan koko ajan töissä. Ja vaikka koko hemmetin lähisuku hyökkäisi mun kimppuuni ilmoittaen että "jonkun se on töitäki tehtävä!" niin voin sanoa, että mua ei ihan oikeesti kiinnosta muiden mielipiteet tästä asiasta, vaan kyse on minun parisuhteestani. Siis minun elämästäni. Mutta nyt rakas ystäväni ja Nanskun kummitäti lähtee kahdeksi kuukaudeksi kauas pois työharjoitteluun, ja vaikka hän asuu toisella paikkakunnalla niin pitää enemmän yhteyttä kuin ketään lähellä asuva. Olen myös nähnyt häntä vähintään kerran viikossa, yleensä useammin, kun taas aivan lähellä asuvaa nanskun kummia en näe melkein ikinä.

Lopuksi vielä pakko kertoa, että uusin tatuointini ilmestyi olkavarteen. Piirsin sen itse (kuten aiemmatkin tatuoinnit) ja sen on tarkoitus näyttää lapselliselta kun lasta se kuvastaakin. Itse olen täysin tyytyväinen lopputulokseen, sain uuden idean miten sitä ehkä myöhemmin muokataan, mutta mielestäni ei tarvitse. Vaan ihanat fb-kaverini, voi jeesus. Siis tämähän on mun ihossani, ja juuri sellainen kun itse halusin, mielestäni ei kenenkään muun tarvitse siitä tykätä, ja jos on pakko sitä päätään aukoa, niin voisi edes yksityisviestillä tätä asiaa ilmoittaa. Tavallaan naurettavaa, mutta jotenkin osaa ärsyttää, että jos oma elämä menee päin helvettiä niin pitääkö siitä avautua mun tatuointien muodossa :D Enkä tarkoita kaikkia kommentoijia, vaan juuri yhtä tiettyä. :)
Yhteenveto, en ole kiinnostunut mitä vaikka koko saatanan lähisuku on mieltä tatuoinnistani, itse tykkään ja se on edelleen MINUN :) Vaikka jotenkin osasi loukata sekin, että "lähestulkoon sukua" (luojan kiitos vain lähestulkoon) oleva yrittää alentaa ja loukkaavaan sävyyn kommentoi. Ihme touhua, sanon minä. Kritiikin kyllä kestän, mutta selkeää suoraa loukkausta en unohda.

Suurimmat ihmeet tulevat pienessä paketissa

Minun hymypoika ♥

Piiitkä kirjoitustauko :o Laiskuutta, muita menoja ja joulusähellystä, uusivuosi ja arkeen paluu lienevät suurimpina syinä....

Ensinnäkin hyvää alkanutta vuotta! :)

23.12. Dee meni mummille yökylään. Me saimme S:n kanssa viettää iltaa yhdessä, oltiin kotona, juotiin viiniä, katsottiin american horror storyn 3.kautta ja käytiin mestarissa muutamalla :) Jouluaattona mentiin hakemaan Dee ja ilta vietettiin D:n kummitädin ja -sedän luona. Nanskun (kyllä, kutsun Deetä melkein aina nanskuksi) serkkupojat pelkäsivät joulupukkia kamalasti, mutta lopulta isompi rauhoittui ja jopa halasi joulupukkia. Nansku ei oikein mitään vielä koko sähellyksestä ymmärtänyt ja käytyään joulupukin sylissä hän keskittyikin enemmän syömiseen, omien ruokahalujensa mukaisesti :) Kiva ilta oli, ja seuraavanakin päivänä käytiin vielä syömässä siellä :)

Kaikki joulunpyhät S olikin sitten töissä, ja me Nanskun kans yritettiin saada nukuttua järkeviin aikoihin.
Vuoden viimeisenä sunnuntaina vietettiin päivä myllyssä shoppaillen, ja yllätys, mukaan tarttui noin miljoona vaatetta nanskulle :D
Uudenvuodenaattona oltiin S:n kanssa turun kaupunginteatterissa katsomassa Romeo ja Julia. Esitys oli sopivasti nykyaikaistettu, koreografiat olivat upeita, puvustus oli komeaa, ja näyttelijät päärooleihin oli valittu täydellisesti. Kaikenkaikkiaan hieno teatterikokemus, tykättiin molemmat! Sitten me nanskun kanssa oltiinkin kotosalla ja isänsä meni töihin, ja silloin sain ipanan nukkumaan todella ajoissa, muutamaa minuuttia ennen vuodenvaihtumista!

Meidän unirytmit ovat nyt aivan omaa luokkaansa.. Illalla aivan uupunut ipana nukahtaa klo 22, mutta herää tunnin päästä eikä toivoakaan nukkumisesta. Hampaattomuus kiusaa ja ikeniä kutittaa, ja tää vaan nauraa.. onneksi ei ainakaan huuda. Yöunet alkaa 01-03 aikaan ja niiltä herätään puolenpäivän jälkeen. Itse olen aivan pihalla valvomisen takia, ja en saa nukuttua öisinkään.
Päivisin hän nukkuu parvekkeella vaunuissa oikein hyvin.

Tältä näyttää nukkumaanmeno....

Hän on nyt jonkun viikon maistellut velliä ilta- ja aamumaidon joukossa. Hyvin maistuu, eikä vattaa vaivaa. Ensi torstaina onkin neuvola, jossa puhellaan soseiden alottamisesta.

Ja ensi viikon keskiviikkona tulee uusi tatuointi :) Kuva ja paikka on vähän hakusessa, mutta rajattu kahteen vaihtoehtoon :)

Mä en edes osaa ajatella mitä edellisen kirjoittamisen jälkeen on tapahtunut, kauheesti kaikkea ja mitään ei tule mieleen. Nansku ainakin nauraa ääneen jo sujuvasti,  hampaat tekee tuloaan ja sekottaa yöunia, itse olen edelleen vain äärimmäisen onnellinen.

Hyvä ystäväni sai vauvan sunnuntaina, nyt odottelen innoissani että pääsen näkemään pikkuisen, oma vauva tuntuu olevan jo niin iso poika ♥ vauvakuumetta?

Edellispäivänä tilasin Nanskulle uudet yhdistelmävaunut ja samaa sarjaa turvakaukalon ja isofixin. Ja tietysti samaa lime-musta väriä kuin sitterikin :) Nonna ja pappa ilmoittivat, että haluavat maksaa uudet vaunut (vaikkei vanhoissa varsinaisesti vikaa ole?), sillä ehdolla että saavat nanskun hoitoon niin että pääsevät vaunuttelemaan. No mikäs siinä, ja noissa tulevissa vaunuissa on hyvin kätevää kun se runko on ns. irtonainen niin sen turvakaukalon saa suoraan siihen kiinni, esim kauppareissut/shoppailureissut sujuu hienosti :) Nyt odotellaan vaan koska saapuvat...

Ehkä ensi kerralle kehitän jotain järkevämpää kirjoitettavaa, mulla ei vaan ole aavistustakaan mitä se voisi olla? Tää oli tämmönen sekava :D Lemmen viemää loppui, nansku nukahti lattialle (Kyllä, hän heräsi tänään klo 09:20!!!!) ja siirsin vaunuihin parvekkeelle nukkumaan, nyt mulle lisää kahvia ja Emmerdale. Pyykit on pyörimässä, jos vielä itselleni saisin muuta päälle kuin jumpsuitin niin tästä voi tulla ihan hyvä päivä.

Nansku sai tuliaisina kylpytuen, hän tykkäääää! :)

Body: Baby Boom
Lappuhaalarit ja sukat h&m

Jos yksi kuva sitten minustakin, vaikka tähänkin nansku päässyt mukaan :)

Hän kulkee hymynsä kanssa, hän on niin täynnä elämää

Päikkäreiltä herätty :)

Nytpä tämä meidän ipana onkin alkanut nukkumaan oikein urakalla.. Ainahan hän hyvin on nukkunu, mutta joinaki aamuina musta tuntuu että hän on alkanut talviunille, kun mies on töissä ja Dee nukkuu niin täällä saattaa aika käydä pitkäksi yksinään... Muutamana yönä on mennyt 10-12 tuntia kevyesti, esim sunnuntaina 22-10, ruokailu, 10:30-13...  Ja nukkuu jopa päiväunia hyvin! Viikonloppuisin toi on ihan kiva juttu, mies on kuitenkin yökahteen töissä ja viikonloppuisin hän saa hoitaa ipanan kun arkisin se on aikalailla mun yksinoikeus, saadaan sitten molemmat nukkua :) Kyllähän mä saisin nytkin nukkua mutta.....

Viime perjantaina ipana kääntyi masulta selälleen itse, luulin vahingoksi ja pyöräytin takas mahalleen. Muutaman toiston jälkeen hän näytti hyvin loukkaantuneelta kun kovan ähinän seurauksena pääsee ympäri ja sitten tyhmä äiti taas kiepauttaa ympäri :D oli pakko uskoa, ettei se ollut vahinko.

Tänne on luvattu musta joulu, blaah. Viimeisetkin jouluihmisen rippeet kuolee kun kattoo ulos. Ei olla moneen päivään edes kärrytelty, kun ikinä ei tiedä mitä milloinkin tulee alas, melkein joka päivä jotain.. Yhdet tai kahdet päikkärit rääpäle saa nukkua vaunuissa parvekkeella. Ja nyt olen oppinut että suojaisissa vaunuissa hän ei tosiaan tarvitse sisävaatteiden lisäksi välihaalaria ja toppahaalaria ja makuupussia, vaan tosiaan pelkkä välikausihaalari riittää makuupussin kanssa :)

Niin häntä hymyilytti heti herättyään.. Kuolakalle ♥

Käytiin myllyssä "jouluostoksilla" maanantaina.. Sain ostettua S:lle lahjan, ja D:lle tarttui mukaan jumpsuit, kolme bodya, yksi tämän vuoden malliston body-housut-setti (nyt meillä on ne kaikki mitkä pojalle menee!), kahdet puolipotkarit, sukkahousut, kaksi tuttipulloa, neljä pullotuttia (isojen poikien tuttia, 2kk+), kaksi tuttia ja tulevaisuutta varten vellitutteja. Itselleni ostin yhden paidan. Siinä meidän jouluostokset.

Niin ja ystävän tulevalle vauvalle tuliaisia, mä menin iha pois ittestäni kun sain valita tyttöjen vaatteita!

Eilen tuli täyteen kaksi kuukautta tuon rääpäleen elämää ♥ Neuvolassa mitat oli 59cm ja 5900g, kolmen viikon aikana pituutta tullut 3cm ja painoa 765g :) Hän vain hymyilee ja nauraa, hän on niin täynnä elämää ♥

Ihana seurata kun toinen oppii uutta koko ajan, nyrkit maistuu hyvältä ja taputtaminen on hassu juttu.

Kun nostaa hänet ihan lähelle toisen kasvoja ja läpsyttää pikkuisella kätösellä poskeen, se saa suorastaan kiljahtelemaan riemusta!

Askeleitas seuraamaan toivon pienen enkelin.

Kulkuas se suojaisi siivin valkoisin.

Varjelisi vaaroilta, elon myrskytuulilta.

Turvaa toisi pimeyteen, ilon antais sydämeen.

♥

Body: Babyboom
Housut: Name it "farkku"leggingsit
Sukat h&m